Skrollaa alas
en
fi

25V – AJATUKSIA

elokuu 11, 2019
Synttärit

Nuorempana mä asetin 20-vuotiaalle Jannelle ison pinon tavotteita, joista luonnollisesti iso osa jäi saavuttamatta. Sen jälkeen mä olen saavuttamattomien tavoitteiden ohelle keksinyt vuosien aikana paljon uusia tavoitteita joiden uusi päiväys oli toissapäivänä…¨

”Sitten kun mä oon 25 mulla on ajokortti”

”25-vuotiaana mulla on omistusasunto”

”Kun mä täytän 25 omaan  unelmakropan”

”Kaksvitosena haluan, että mulla on vakaat tulot”

Lista on loputon!

Perjantaina 9.8. meikkiksellä tuli mittariin 25 vuotta, se on NELJÄNNESVUOSISATAA, hurjaa. Mä olen huomannut, että mä en ole ainut, joka tekee itselleen tätä, että luo tavotteita aina seuraavalle viidelle vuodelle vaan se on itse asiassa todella yleistä. Ainakin mun lähipiirissä. Eikä siinä todellakaan ole mitään pahaa, että on tavotteita, tavoitteita pitää olla. Ongelma kuitenkin on siinä, että tavotteita on usein niin paljon, että osa muistuu mieleen vasta synttäreiden eli eräpäivän lähestyessä. Synttäreitä edeltävällä viikolla on turha enää vaihtaa RAXin ruokasalista kuntosalille, tilata ostos-tv:ltä Sixpack sähköimpulssivyötä ja pitää viikon vesipaastoa. Vaikka osa tavoitteista olisi saavutettu, silti usein keskittyy niihin mitkä jäi saavuttamatta. Silloin tulee ahdistunut ja pettynyt olo, mitä olen myös itse potenut viime aikoina synttäreideni lähestyessä.

Se miksi moni, minä mukaan lukien, luo tavotteita näin viiden vuoden päähän piilee varmaankin siinä, että viisi vuotta on tarpeeksi kaukana, jotta niiden tavoitteiden eteen tarvitsisi vielä oikeasti pistää tikkuakaan ristiin, koska ”tässähän on vielä monta vuotta aikaa”. Lopulta niiden eteen ei ala koskaan työskentelemään. Joskus olen jostain kuullut, että ”kun laittaa unelman mieleen ja ajattelee sitä joka päivä niin se toteutuu”, mutta isäni sanoin se on ”täyttä hevonpaskaa”. Meidän ei pidä listata tavoitteita paperille, koska sillä ne ei muutu todeksi, vaikka se ihana ajatus onkin. Meidän pitäisi tehdä To Do -lista, jossa on suunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle. Tavoitteista riippuen listalla voisi lukea ”Urheile kolme kertaa viikossa” tai ”Opiskele italiaa kaksi tuntia kahtena päivänä viikossa”. Näin lista asioista, joita haluaa saavuttaa, pysyisi realistisena, koska konkreettisesti näkee mitä tavoitteiden eteen täytyy tehdä ja ennen kaikkea paljon ne vaatii aikaa. Sitten viiden vuoden päästä voi ehkä taputtaa itseään olkapäälle, kun on jaksanut noudattaa To Do -listaansa ja sitä kautta päässyt tavoitteisiinsa.

Kun luo itselle viiden vuoden tavotteita ja suunnitelmia niiden toteuttamiseksi, pitää muistaa myös se, että elämä yllättää. Tapahtuu huonoja ja hyviä asioita, joilla voi olla vaikutusta omaan energiavarastoon ja prioriteetteihin. Mulle on sattunu todella ikäviä asioita, mitkä on saanu mut viikoiksi täysin kyvyttömäksi nousemaan sängystä. Mulle on auennut myös upeita tilaisuuksia, joita en olisi osannut odottaa. Jos mä en olisi tarttunut niihin tilaisuuksiin, olisi mulla varmasti ollut aikaa ja energiaa käydä autokoulu loppuun ja työskennellä muidenkin tavoittamattomien tavoitteiden eteen, mutta tällä hetkellä en välttämättä pyörittäisi 25-vuotiaana yritystä, jonka liikevaihto pyörii kuusi numeroisissa summissa ja vielä yllättävämpänä asiana omistaisi koiraa, jonka kuukausitulot ovat välillä minua suuremmat. On typerää, että olemme muutaman epäonnistuneen tavoitteen vuoksi pettyneitä itseemme ja ahdistuneita siitä, että emme ole saavuttaneet mitään, emmekä nää sitä kaikkea hyvää, mitä viimeisen viiden vuoden aikana olemme tavoittaneet ja saaneet ympärillemme.

Nyt otan omista neuvoistani vaarin ja lähden kirjoittamaan ensimmäistä To Do -listaa seuraavalle viidelle vuodelle. Sen listan loppuun kirjotan: ”*HOX! Elämä yllättää, joten aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.*”

6 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *