Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Skrollaa alas
en
fi

PELOTTAVA JA UHKAAVA TAKSIMATKA

lokakuu 17, 2019
oulu

Toissapäivänä Oulussa tilasin taksin, sillä olin menossa pitämään puhetta Nuorten Foorumi -tapahtumaan. Se on peruskoulu ikäisille nuorille suunnattu tapahtuma, jossa oululaiset nuoret pääsevät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Soitin Otaxi taksipalveluun (Oulun Aluetaksi OY), mistä tilasin taksin etu- ja sukunimellä majapaikkaani, jossa yövyin reissun ajan.

En ollut huomannut taksin saapumista rivitalon pihaan, joten taksikuski soitti minulle ja ilmoitti olevansa pihassa. Kerroin tietenkin, että tulen heti. Kuvaan viikostani YouTube-videota, joten kuvasin kameralla myös pätkän, jossa kävelen kohti taksia, avaan taksi oven ja menen sisälle. Huomaan keski-ikäisen taksikuskin katsovan minua peilistä taksille kävellessäni, sillä hän ihmetteli kameraani. Kun istun taksiin hän kääntyy taakse päin ja katsoo minua todella tarkkailevasti, miten en ole koskaan nähnyt taksikuskin minua katsova, vaikka taksia käytänkin suhteellisen usein. Hetken päästä hän sanoo, että: ”Luulin että kun nimi on Janne Naakka, että sieltä tulisi mies.” Kuski ei katso minua ihmetellen, eikä sanonut asiaa kysyvästi vaan halventavasti. Tämän jälkeen kuski kääntyy eteenpäin, kuin käynnistäkseen autoa eli hän ei tässä kohtaa selvästikkään miettinyt, että kyydissä olisi väärä henkilö. Jos hänellä olisi ollut epäilys väärästä matkustajasta hän varmaan olisi tehnyt kuten kymmenet aiemmat kuskini ja sanoneet kysyvällä äänellä: ”Oliko Naakka?”. Näissäkin tapauksissa syynä on ollut se, että taksi on tilattu suositulle julkiselle paikalle, missä on muita takseja, eikä ulkonäköni. Päälläni oli tänä päivänä myös hyvin klassiset miehille mielletyt vaatteet, jotka näkyvät kuvassa.

Viime vuonna kun oululaisessa Cafe Roosterissa baarimikko neiditteli minua tahallisesti (lue tapaus täältä), en osannut yllättävässä ja loukkaavassa tilanteessa sanoa mitään vaan minua hävetti ja menin sanattomaksi. Sen jälkeen olen ajatellut paljon, mitä kaikkea olisin halunnut sanoa, joten olen miettinyt, että sanon ne asiat, jos vastaava tilanne tulee.  Nyt olin taas siinä samassa tilanteessa, mutta painoin pään alas ja aloin kiinnittämään kädet vapisten turvavyötä. Olin järkyttynyt taksikuskin röyhkeydestä, sillä tilanne oli ihan uskomaton, minkä vuoksi aloinkin kaikista tosiseikoista huolimatta miettimään taksikuskin tarkoitusperiä sanomiselle. Olisiko tämä sittenkin voinut olla hyväntahtoinen toteamus. Tajusin kuitenkin, että asuinalue, jonne taksin tilasin on todella rauhallinen, joten todennäköisyys, että joku olisi tilannut taksin samaan aikaan samaan osoitteeseen on lähes mahdoton. Lisäksi saavuin taksille heti kuskin soiton jälkeen. En olisi halunnut uskoa, mutta tässä vaiheessa oli selvää, että taksikuski oli tunnistanut minut. Cafe Roosterissa sattuneesta tilanteesta uutisoitiin Oulun paikallisissa medioissa ja keskusteltiin oululaisilla palstoilta, joten ei ihme, että hän osasi yhdistää minut siihen. Keskustelujen keskiössä kun oli vieläpä se miltä mä näytän.

Tilanne oli todella yllättävä, joten ensimmäinen tunne oli järkytys ja sen jälkeen pelko. Pelkäsin kuskia, sillä homofobinen ihminen ei aina turvaudu sanoihin vaan saattaa alentua myös tekoihin, kuten esimerkiksi itse olen tullut teini-iässä hakatuksi. Koin valtavaa ahdistusta, kun olin tämän henkilön kanssa pienessä suljetussa tilassa, joten päässä alkoi pyöriä erilaisia skenaarioita. Halusin päästä pois, mutta mietin voisiko ulos nouseminen päätyä fyysiseen tilanteeseen. Olin myös vihainen ja olisin halunnut sanoa jotain ovelaa takaisin, mutta pelkäsin sen päätyvän kannaltani huonosti. Päädyin esittämään rauhallista ja tokaisin hiljaa, että ”itseasiassa olen mies”. Huomasin kuskin hieman hämmentyneen rauhallisuudesta, mutta hän jatkoi ajamistaa ja vastasi tasaisella matalalla äänellä ilman minkäänlaista kontaktia minuun: ”aa sori”. Se kuulosti juuri siltä, kuin lapsi olisi käsketty pyytämään anteeksi.

Koko matkan aikana ei vaihdettu enää sanaakaan, mutta tunnelma taksissa oli epämiellyttävä. Tunsin taksikuskin haluavan minut yhtä nopeasti autostaan ulos, kuin minäkin. Taksissa kerroin kameralle, että olin menossa kaupungintalolle pitämään puhetta, sillä minut oli kutsuttu puhumaan Nuorten Foorumiin päättäville nuorille. Tämän jälkeen huomasin muutoksen kuskin käytöksessä ja maksutilanteessa hänen äänensävy oli aivan erilainen aiempaan verrattuna ja hän oli kohtelias. Kuskia alkoi selkeästi pelottamaan, että veisin asian eteenpäin tai kertoisin siitä videolla, sillä matkan alussa hänen anteeksi pyynnössä ei ollut minkäänlaisia merkkejä siitä, että hän todella oli pahoillaan, eikä äänensävy ollut lainkaan tämän kaltainen. Nousin taksista kiittämättä, sillä saamani täysin asiaton asiakaspalvelu ei sitä ansainnut.

Kaupungintalolle saapuessa mietin, että miten ihmeessä voin hetken päästä pitää puheen, jossa kehun opetus- ja harrastustoimintaa ja niiden parissa työskenteleviä ihmisiä. Miten voin tämän tilanteen jälkeen sanoa puheessa olevani ylpeä oululainen, sekä kutsua Oulua hyväksi kasvuympäristöksi, jossa joskus tahtoisin kasvattaa myös oman lapseni. Onneksi ennen puhetta pääsin tapaamaan oululaisia nuoria, sillä huomasin kuinka fiksuja he ovat. Paljon viisaampia ja avarakatseisempia, kuin mitä nuoret oli minun ollessani yläasteella tai erityisesti kohtaamani taksikuski. Nuorten tapa nähdä maailma tulee kasvatuksesta, jossa suuressa osassa on juurikin Oulun Kaupunki ja sen työntekijät. Heille kuuluu kiitos, että he pystyvät tarjoamaan niille nuorille terveen ja tasapainoisen kasvatuksen, joille takiskuskin kaltaiset vanhemmat eivät pysty. Jos ainut kasvatus mitä nuori saa, olisi kotona, ei maailma koskaan muuttuisi, sillä he ajattelisi kuin edellinen sukupolvi. Onneksi näin ei ole.

Totuus kuitenkin on, että vielä tovin joudumme elämään tällä planeetalla näiden ahdasmielisten ja rasististen taksikuskien ja baarimikkojen kanssa. Mitä teemme heidän kanssa? Heidän saamaansa pieleen mennyttä kasvatusta on enää vaikea korjata jälkikäteen ja kuka ylipäätään pystyisi ja kellä olisi aikaa kasvattaa aikuisia ihmisiä tähän nykyiseen yhteiskuntaan sopiviksi? Ei kellään. Omasta ajatusmaailmasta huolimatta, aikuisella ihmisellä tulisi olla kuitenkin perus käytöstavat hallussa, johon ei kuulu toisen ulkonäön arvostelu. Omaa ajatusmaailmaa ja mielipiteitä ei myöskään kuulu tuoda esiin työpaikalle vaan töissä edustat työnantajaa ja hänen arvojaan. Ainakin Cafe Roosterin tilanteessa näin tosin olikin, mikä on erityisen huolestuttavaa, mutta en osaa vielä sanoa onko kuskin käytös koko Otaxia edustava. Toivottavasti ei, sillä he vastaavat pääosin koko Oulun alueen taksiliikenteestä ja kuvailevat sivuillaan palveluaan näin: ”Hyppää kyytiimme, kun haluat luotettavaa, turvallista ja laadukasta palvelua”. Onkohan saamani palvelu heidän käsitys turvallisesta ja laadukkaasta palvelusta?

Nämä molemmat kohtaamani tilanteet ovat olleet sellaisia, joissa kyse ei ole ollut erehdyksestä. Tarkoitus on ollut loukata minua neidittelemällä ja kyseenalaistamalla sukupuoleni, sillä etenkin pohjoisessa tämä on yleinen tapa haukkua homoja. Cafe Roosterin työntekijä on myös tarkoitusperänsä minulle ihan itse jälkikäteen sähköpostilla myöntänyt. Uskon kuitenkin, että sellaisiakin asiakaspalvelutilanteita tulee, jossa työntekijä ei ole varma asiakkaan sukupuolesta, mutta mitä ihmettä tällaisella tiedolla työntekijä edes tekee? Käsittääkseni Otaxien hinnasto on sama kaikille sukupuolille, joten miksi edes nostaa sukupuoliasia esille. Todella harvoissa tilanteissa, kuten joillakin lääkärikäynneillä voi asiakkaan sukupuolella olla välillä, mutta silloinkin esitystavan tulisi olla täysin erilainen.

Miksi päädyin jakamaan tämän kokemuksen julkiseksi on se, että tämä ei ole yksittäinen asiakaspalvelu tapaus. Olihan tämä jo toinen vastaavanlainen tilanne lyhyen ajan sisällä Oulussa. Ongelma on paljon laajempi, eikä se valitettavasti ratkea vain sillä, että tämä asia käsitellään kyseisen taksikuskin kanssa. Ylipäänsä rasismia on koko Suomessa, mutta Pohjois-Suomessa tilanne on pahempi. Rasismia tapahtuu kaikkialla, mutta erityisesi asiakaspalvelutilanteessa se on täysin epäsopivaa.  Kaikilla aloilla on rasismia, mutta joillain aloilla se on yleisempää, kuten baari- ja taksialalla. Aikuisia ihmisiä ei voi kasvattaa uudellen, mutta työnantaja voi määrätä sen, miten aikuinen ihminen työpäivän aikana toimii ja kohtelee muita ihmisiä. Työnantajien vastuulla on työntekijöiden käytös, sillä hän edustaa aina työntantajan arvoja. Mikäli asiakaspalvelun ensimmäinen itsestäänselvä sääntö eli se, että älä kommentoi asiakkaan ulkonäköä, ei ole työntekijällä hallussa, kertoo se paljon myös työnantajan arvoista. Monessa oululaisessa yrityksessä työnantaja sallii rasistisen ja homofobisen toiminnan.

Toivon, että tämän postaus kannustaisi ihmisiä puhumaan aiheesta työpaikoilla ja ihmiset kertoisivat omia kokemuksia. Jos asioista vaikenee, ei muutosta tule ja jokut yritykset tarvitsevat myös ulkopuolelta tulevan paineen muutokselle. Vaikka koen olevani itsetuntoni kanssa hyvässä paikassa, olen nyt viettänyt kaksi unetonta yötä tapahtuneen jälkeen. Joku itseään etsivä nuori voisi tilanteen jälkeen ajautua peruuttamattomiin tekoihin. Tällaisia asiakaspalvelutilanteita ei kenenkään kuuluisi kokea.

27 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *