Skrollaa alas
en
fi

KAIKKI VEROTIEDOISTA

marraskuu 5, 2020
Janne Naakka tulot 2019

On taas se aika vuodesta –  vuoden 2019 verotiedot on julkaistu. Tänä vuonna tosin sellaisella poikkeuksella, että verottaja salasi yli 4 000 ihmisen verotiedot yli 100 000 euroa tienanneiden listalta, jonka verottaja toimittaa lehdistölle. Tämä on lisännyt keskustelua siitä pitäisikö verotiedot olla yksityisiä vai kuuluuko naapurin Pirjon tietää just sun verotettavat tulot.

”En näe tällaisessa uutisoinnissa yhteiskunnalista hyötyä vaan tämä on puhtaasti verotiedoilla klikkien hakemista ja tuossa esimerkkinä mainitussakin jutussa luotiin tietoisesti jopa valheellista kuvaa ja johdettiin lukijaa harhaan.”

Ennen ajattelin mustavalkoisesti, että verotietojen julkaisu ja niistä uutisoiminen on vain lehtien tapa kerätä klikkejä kateellisilta ja vahingoniloisilta suomalaisilta, jotka haluavat ärsyyntyä toisten tuloista tai päästä naureskelemaan jonkun mätkyille. Useimpien medioiden kohdalla tämä pitää eittämättä paikkaansa, mutta verotietojen julkisuudella on myös kääntöpuoli. Valehtelisin, jos väittäisin, että en ole klikannut auki yhtäkään verotietoja koskevaa uutista. Tänään on tullut vastaan todella mielenkiintoisia ja yllättäviä uutisia ja nimenomaan nuo yllättävät verotiedot ovat merkityksellisiä, koska ne voivat kertoa minulle uutta tietoa jonkun alan suuresta tai matalasta palkkatasosta tai alan sisällä olevista palkkaeroista. Esimerkiksi omalla alallani palkat ovat olleet aina mystisen salaisia, mihin on vaikuttanut aikoinaan eri blogiportaalien kymmenien tuhansien sakko salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, joihin lukeutui myös palkasta puhuminen kollegoille. Nuo sopimukset, joita on nuorena ja tietämättömänä tullut kirjoitettua ei todellakaan kestäisi päivänvaloa. Tällaisilla aloilla, joissa ei ole yhtenäistä palkkausta ja joilla ei puhuta avoimesti palkasta on hyödyksi se, että verotiedot ovat julkisia, sillä se on ainut keino seurata alan palkkatason laskua ja nousua ja omaa palkkaa suhteessa kollegoihin. On kaikkien etu, että palkat ovat linjassa keskenään, eikä kukaan ali- tai ylihinnoittele itseään.

Tällä viikolla olen kuitenkin pyörittelin silmiäni, kun jotkut verotiedoilla mehustelevat ja sensaatiootsikoita kirjoittavat lehdet ovat puolustelleet verotietojen julkisuutta yhteiskunnallisilla hyödyillä ja sen myötä kertovat vastustavansa verotietojen salaamista. Esimerkiksi eräs lehti kirjoitti aikoinaan tulojeni yhteydessä, että ”Kaikki eivät kuitenkaan juhli isoilla shoppailubudjeteilla”, kun olin opiskelija ja tein vain vähän töitä opiskelujen ohella. Nykyään tuo lainaus on ystävieni keskuudessa vitsi, mutta täytyy rehellisesti sanoa, että tuolloin tuo ivallinen lausahdus tuntui ikävältä ja minua nolotti kun mietin ketkä kaikki tuttavani sen tulevat näkemään. Ei sillä, että minua olisi hävettänyt pienet tuloni, sillä kaikki tietävät, että opiskelusta ei makseta palkka, mutta uutisessa ei tietenkään ollut mainintaa opiskeluistani vaan päinvastoin tulojani verrattiin bloggaajiin, joilla oli blogin lisäksi vieläpä päivätyökin. En näe tällaisessa uutisoinnissa yhteiskunnalista hyötyä vaan tämä on puhtaasti verotiedoilla klikkien hakemista ja tuossa esimerkkinä mainitussakin jutussa luotiin tietoisesti jopa valheellista kuvaa ja johdettiin lukijaa harhaan. Tämän tyyppiset lehtijutut puolestaan saavat minut kannattamaan sitä, että verotiedot eivät olisi enää samalla tapaa julkisia.

Verotietojen julkistamisessa ei itsessään ole mitään pahaa, mutta se riippuu meistä ihmisistä miten ja mihin me niitä käytetään. On utopistista ajatella, että jotkut mediat muuttaisivat kyseenalaista tapaansa uutisoida verotiedoista ja kantaisivat vastuun keskustelun ohjaamisesta rakentavaan suuntaan, joten mielestäni kyseiset mediat ovat ajaneet itse tilanteen siihen, että joitain muutoksia julkisten verotietojen tai niistä uutisoimisen suhteen on tehtävä. En tiedä onko oikea ratkaisu se, että yksittäisten henkilöiden tuloja salataan enenevissä määrin, koska silloin on mahdotonta tehdä paikkaansa pitäviä havaintoja verotietojen pohjalta, kun merkittävä osa verotiedoista puuttuu. Toisaalta taas en tiedä mikä yhteiskunnalinen hyöty on lehtien verojutuista, jossa sisältö jää harhaan johtavaan klikkiotsikkoon ja listaan, jossa on nimeltä mainittu eniten tienaavat vaikuttajat. Olisiko ratkaisu se, että jokin taho ohjaisi median uutisointia koskien verotietoja, jotta lehdet kirjoittaisivat verotiedoista hyvän tavan mukaisesti, eivätkä ikäänkuin väärinkäyttäisi niitä klikkien ja mainosnäyttöjen kalasteluun? Toisaalta tämä rajoittaisin sananvapautta, mutta onko nykyinen tilanne parempi, että verotiedoista aina yhä isompi osa salataan?

”Instagram-kuvan toteuttaminen on nykyään enää jäävuoren huippu.”

Tiistaina julkaisiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä haastatteluni liittyen vaikuttajamarkkinointiin ja verotietoihin. Oli hienoa päästä kertomaan haastattelussa avoimesti alastani ja tulojen muodostumisesta, kun usein mediassa tahdotaan luoda kuva ”helposta rahasta”, koska kai sillä sitten saadaan aikaan klikkauksia. Tietyllä tapaa ympyrä sulkeutui, koska viisi vuotta sitten Hesari teki minusta jutun otsikolla ”Someilmiö Janne Naakka, 20 ansaitsee elantonsa peukutuksilla”, jonka yhteydessä kerrottiin, että ”Joka kuussa Naakalla on yksi isompi ja useampia pienempiä yhteistyökuvioita. Blogin kuvasarjasta, jossa tuote esiintyy, saa 500–800 euroa. Yhdestä Instagram-kuvasta yleensä noin satasen.” Kun lukee molemmat lehtijutut läpi on mielenkiintoista huomata viiden vuoden aikana tapahtunut kehitys, enkä tarkoita pelkästään kasvaneita palkkioita vaan koko alan kehittymistä. Viiden vuoden takaisessa jutussa isosti esillä on Instagram-kuvan kuvaustilanne, jonka minä, sekä toimittaja on silloin kokenut merkittäväksi osaksi työtäni. Tiistaina julkaistussa artikkelissa puhutaan markkinoinnista, sisältösuunnitelmista ja liiketoiminnan kehittämisestä, sillä Instagram-kuvan toteuttaminen on nykyään enää jäävuoren huippu.

”Tuloihini on vaikuttanut myös se, että olen ollut tuomassa koko tätä vaikuttajamarkkinoinnin alaa Suomeen ja 11 vuoden aikana vaikuttanut siihen millaiseksi se on muodostunut.”

2019 ansiotuloni olivat 128 582 euroa, kun taas 2018 vuonna 88 937 euroa. Kasvaviin tuloihin on vaikuttanut se, että olen vähentänyt työskentelyä erilaisten verkostojen kanssa, jotka myyvät kaupallisia yhteistöitä puolestani. Toki edelleen työskentelen muutamien verkostojen kanssa, mutta en minkään verkoston alla. Useat vaikuttajaverkostot viestivät ulospäin, että heidän tarkoitus on toimia vaikuttajan tukena ja toimia taustatiiminä, mutta oman kokemukseni pohjalta tuo on yhä pitkälti sanahelinää. Olen jo vuosia toiminut itsenäisenä vaikuttaja, mutta nyt olen alkanut rakentamaan itselleni omaa tiimiä, minkä myötä olen voinut kehittää henkilöbrändiä juuri itseni näköiseksi. Itsenäisenä vaikuttajana minun ei tarvitse välittää verkostojen yksinoikeudellisista sopimuksista vaan voin ottaa suoraan yhteyttä yritykseen, jonka kanssa tahtoisin työskennellä. Myynnin kannalta tämä on tehokkaampaa, kuin se että olisin yhtenä vaikuttajana mukana verkoston yritykselle laatimassa usean vaikuttajan yhteistyöehdotuksessa, sillä nyt yritykselle tulee kuva, että tahdon oikeasti työskennellä juuri heidän kanssa, mikä pitää myös paikkaansa. Tämä takaa parhaan brand matchin ja näin ollen myös paremmat tulokset yhteistyölle.

Tuloihini on vaikuttanut myös se, että olen ollut tuomassa koko tätä vaikuttajamarkkinoinnin alaa Suomeen ja 11 vuoden aikana vaikuttanut siihen millaiseksi se on muodostunut. Mä siispä tunnen alan hyvin vaikuttajan puolelta, mutta myös yrityksien puolelta, koska olen vuosien aikana työskennellyt myös sillä puolella. 11 vuodessa olen kerennyt luoda paljon kontakteja, minkä myötä olen monen yrityksen markkinoinnista vastaaville henkilöille entuudestaan tuttu ja siksi minuun ja ammattitaitooni on helppo luottaa. Luottamus on merkittävässä osassa vaikuttajamarkkinoinnissa, sillä kun yritys tekee vaikuttajamarkkinointia he käytännössä palkkaa jonkun edustamaan heidän yritystä ja sen brändiä. Välillä valitettavasti kuulee yhteistöistä, joissa brändi ei ole tullut edustetuksi haluamallaan tavalla.

Lähes joka vuosi nousee pinnalle uusi sosiaalisen median kanavia, joita olen lähtenyt aina rohkeasti kokeilemaan. Nykyään blogin rinnalla on YouTube, podcast, Instagram, Snapchat, Facebook ja Twitter eli lähes kaikki mahdolliset kanavat, paitsi TikTokkiin en ole vieläkään uskaltautunut. Näiden lisäksi hallinnoin Instagramissa meidän koirien @luckyandfrans lemmikkitiliä, sekä @naagliving sisustustiliä, mitkä tavoittavat spesifin kohdeyleisön. Monikanavaisuuden myötä on usempi kanava, jossa tarjota yrityksille erilaista näkyvyyttä ja erilaisille kohderyhmille, joten on luonnollista, että suuremman tarjonnan myötä myös myyntiä tulee enemmän. Lisäksi kanavien koon myötä kanssani pystyy työskentelemään isojen yrityksien lisäksi myös yritykset, joilla on pienempi markkinointibudjetti käytössä. ”Henkilökohtaisilla” tileillä seuraajamääräni ovat suuret, minkä myötä erilaisten yhteistöiden lähtöhinta on 1 000 euroa, mutta tuoreen @naagliving tilin myötä vaikuttajamarkkinointia pääsee tekemään kanssani 200 eurolla.

Kun olen seurannut nyt muutaman päivän keskustelua, mitä vaikuttajien verotiedot ovat aiheuttaneet, on pinnalle noussut ihmettely vaikuttajien palkkioiden suuruudesta. Moni tuntuu ajattelevan, että vaikuttajat ovat päästään keksineet summat, joita laskuttavat yhteistöistä. Palkkioit kuitenkin rakentuvat monesta eri osasta, kuten kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen käytetystä ajasta ja välineistöstä, mutta tärkein on kuitenkin tarjoamani yleisö. Palkkiot perustuvat kanavieni myyntivoimaan, jota voidaan mitata seurantalinkeillä, vaikka täysin aukottomia mittareita ne eivät  ole. Syy miksi useat yritykset tekevät kanssani yhteistyötä ja samat yritykset yhä uudelleen on se, että he saavat yhteistyöhön laittamat rahansa monin kertaisina takaisin. Usein kampanjan onnistuneet tulokset näkyy myös konkreettisesti kun mainostettava tuote myy loppuun kauppojen hyllyiltä ja verkkokaupoista. Se mikä useiden asiakkaiden mielestä erottaa mut muista vaikuttajista on suunnitelmallisuus, visuaalinen toteutus, järjestelmällisyys, mitattavuus ja selkeä raportointi. Mun kanssa on helppo työskennellä.

”Vaikuttajien ammattitaidossa on isoja eroja ja uskon näiden erojen vain kasvavan entisestään, kun tämä on nykyään ala jolle monet tietoisesti tähtäävät.”

Vaikuttajamarkkinoitialan suurin muutoksen tekijä on sen nopea kasvaminen. Ennen oli kourallinen, jotka pystyivät tekemään tätä kokopäiväisesti ja nyt meitä on kourallinen, jotka pystyvät mun tavoin työllistämään jonkun toisen tällä työllä kokopäiväisesti, mikä on hieno juttu ihan kansantaloudenkin kannalta. Toisaalta taas vaikuttajia ollessa vähemmän oli helpompi valvoa alaa ja luoda yhteisiä pelisääntöjä, koska me vaikuttajat olimme pieni yhteisö ja pystyimme helposti yhdessä rakentamaan toimintatapoja. Nykyään alalla on niin monta tapaa toimia, kuin on vaikuttajia. Tämän myötä olen huomannut kuulevani yrityksien puolelta enemmän tarinoita epäonnistuneista yhteistöistä. Yleisiä tapauksia ovat sellaiset, joissa aikatauluja ei ole noudatettu tai yhteistyössä toteutettu julkaisu on poistettu sopimuksen vastaisesti heti kun palkkio on kilahtanut tilille. Valitettavan yleistä on myös se, että yhteistyöjulkaisun jälkeen pian hehkutetaan kilpailevaa brändiä, mikä ei ole sopimuksen vastaista, mutta hyvän tavan vastaista kyllä ja vie yhteistyöjulkaisusta uskottavuuden. Vaikuttajien ammattitaidossa on isoja eroja ja uskon näiden erojen vain kasvavan entisestään, kun tämä on nykyään ala jolle monet tietoisesti tähtäävät. Tämä tulee kasvattamaan yrityksien riskiä tehdä vaikuttajamarkkinointia, sillä ei voi olla varma mitä tulee saamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *