NO MORE PROBLEMS WITH A CLUMSY BOYFRIEND

Heippa hei!

Videoiden sijaan nyt vihdoin vuorossa lupailemaani normi postausta. Aattelin vähän päivittää teille miten mulla on mennyt täällä aiemmin kertomani tuholaisongelman eli Valtterin kanssa (postuas luettavissa täältä). Voitte huokaista helpotuksesta ja mäkin huokaisen, sillä ihme kyllä seinät on pystyssä ja mitään esineitäkään ei enää ole hajonnut POP Vakuutuksen ottamisen jälkeen. Mitä nyt Valtsu on pituutensa (195cm) myötä jystänyt päätään muutama kymmentä kertaa mun Kartellin yli 200e kattolamppuun, mutta tuolla katossa se vielä toistakseksi ehjänä roikkuu… lamppu siis ei Valtterin pää… Tän ääneen sanomisen jälkeen mun täytynee koputella hieman Valtterin päätä (puuta), että lamppu pysyis siellä jatkossakin. 😀

Täytynee myöntää, että vähän salaa jopa toivoin Valtterin tornaadoivan taas kotonamme, jotta oisin päässyt listaamaan teille hänen tuhoamiaan juttuja. Oltais päästy taas nauramaan täällä hänen kömpelyydelle (kyllä ansaitsisn vuoden mukavin ja reiluin poikaystävä palkinnon :D) ja oisin voinut kertoa kokemuksia miten nuorille suunnattu POP Setti on toiminu. Nyt meillä onki siis tuholaisongelman sijaan tuhottomuusongelma! 😀 Kun mulla ei oo tarinoita kerrottavana niin aattelin nostaa tähän alle kolme vähän erilaista tarinaa, milloin vakuutuksesta ois tai on ollu hyötyä, jotka sain siihen aiemman postauksen kisaan. Teidän kommentteja lukiessa, sitä kyllä vielä enemmän vahvistu siitä, että mitä vaan odottamatonta voi tapahtua, milloin vakuutus tulee tarpeeseen…

Anonyymi:
Tämä tapahtui mulle joskus pienempänä, ehkä 12 vuotiaana: Sain ”älynväläyksen” ja sidoin kaulahuivin vaatekaapin ylälokerosta toisen vaatekaapin ylälokeroon ja siihen muodostui kiva keinu, joka oli aika korkealla. No, kun istahdin ”keinuun”, molemmat kaapinovet irtosivat ja putosivat minun molemmille puolille (ne ei siis tippunu mun päälle). Lattiaan tuli syvät lommot ja kaappi meni hajalle. Vakuutusta kaapille ei ollu, mutta mulle olis ollu. Onneksi ei käyny pahemmin…

JENNIE:
Ehkä noloin tällanen ’kaikki kerralla paskaks’-kokemus on tullut töissä, kun työsketelin eräällä valokuvaus studiolla. Tottakai on maanantain ja olen super väsynyt ja teen hommat ihan rutiinilla läpi jauhaen samalla purkkaa (tosi epäammattimaista mut pakko)…. Noh, säkähdin ulkonta kuuluvaa pamausta, meinasin tukehtua purkkaan jonka seurauksena saan kamalan yskän kohtauksen, kompastun johtoon ja siitä se sitten lähti…. Kamera ja 5 valoa lattialle, tausta repese ja oma silmä kulma turposi siinä rytäkässä. Oli hieman pomolle selitettävää ja mallilla naurussa pidättelemistä. Kaikesta selvittiin ja luojan kiitos oli vakuutus, joka korvasi, sillä lasku olisi ollut aivan helvetin kallis 😀 Kaikilta yleensä kuulen että olen yksi tapaturma-alttiimmista ja kömpelöimmistä ihmisistä joita he tietävät, ne yhdistettynä ei voi tapahtua ku kamaluuksia 😀

EMMI L.

Kotivakuutusten kanssa olen onneksi päässyt kohtalaisen helpolla yhtä kellarimurtoa ja pöllittyä lumilautaa lukuunottamatta, mutta kyllä tuo koiran vakuutus on ollut kultaakin kalliimpi asia. Vaikka se maksaa yli 200 euroa vuodessa niin joka vuosi se on maksanut itsensä takaisin. Varsinkin tänä vuonna kun koira sai kohtutulehduksen ja joutui hätäleikkaukseen jonka hinnaksi tuli melkein 900 euroa. Kyllä mietin siinä, että onneksi otin pentuna sille sen vakuutuksen.

Suositellut