MITÄ NIMENI KERTOO MINUSTA?

Useissa kirjeissä, joita olen saanut teiltä seuraajilta on keksitty nimeni jokaisesta kirjaimesta yksi meikkistä kuvaava adjektiivi. Tästä sain idean, että mä voisin myös toteuttaa tämän omasta nimestäni, mutta adjektiivien sijaan kirjoittaisin faktoja (lisäksi tähän inspiroi ihanan lukijani Sofian blogi). Saa nähä kuinka tämä onnistuu… Postauksen kuvat on Linnanmäen Valokarnevaaleilta, missä käytiin sulkemisviikonlopun lauantaina. Mä en ymmärrä miten joka vuosi Valokarnevaalien aikaan on niin jäätävän kylmä, että laitteisiin jonottaminen on yhtä tuskaa. Hauskaa meillä oli silti Valtterin kanssa ja hattara sai unohtamaan siniset palelevat sormet ja varpaat.

Jäätelö on asia mitä rakastan! Aiemmin hehkuttamani vegaaninen Kolmen Kaverin jäätelö maussa paahdettu pähkinä & kinuski on edelleen lyömätön suosikkini.

Ahtaat paikat saa mut ahdistumaan. Tilan itsessään ei edes tarvitse olla pieni, mutta jos se on täynnä ihmisiä, ahdistun helposti. Kirjoitin ahdistuneisuushäiriöstäni lajemmin omassa postauksessa, voit lukea sen täältä.

Nakit on syötäviä vain pestopastassa. Pestopasta valmispestolla, nakeilla, kirsikkatomaateilla, cashewpähkinöillä, sekä juustoraasteella kuuluu ruokavaliooni lähes viikottain (enemmänkin lähes päivittäin…).

Napani on ollut pienestä asti reijänmallinen, joten veljeni kiusasivat minua silloin siitä. Heillä kun oli sellaiset kauniit korvapuustia muistuttavat kiekuranavat ja mäkin olisin tahtonut sellaisen.

En ole hyvä kielissä. Mulla on todettu lukihäiriö ja se tuottaa nimenomaan ongelmia vierasperäisten sanojen suhteen eli se tarkoittaa vieraiden kielien sanoja, sekä sivistyssanoja.

Nukahdan helposti. Mä voin nukkua valot päällä, keskellä rakennusmaata, lattialla tai oikeastaan ihan missä vaan. Se on toisinaan ärsyttävää, sillä nukahdan usein sohvalle kesken leffan tai sarjan. Tällöin ohjelma luonnollisesti jatkaa pyörimistä, kun herään, en enää muista missä kohtaa nukahdin. Eräs sunnuntai tilasin pizzan leffan kaveriksi ja nukahdin kesken syömisen… Näin voi käydä vain mulle! 😀

Antaisin poikalapselleni nimeksi Hugo. Ja ei… lapsia en voi kuvitella elämääni ennen kolmekymppisiäini, joten perheenlisäystä ei ole suunnitteilla vielä hetkeen, mutta joskus kyllä.

Arvostan ihmisiä, jotka ovat hyviä kuuntelemaan. Sellaiset ovat hyviä ystäviä. Itse olen siinä surkea, mutta vuosien aikana olen oppinut paremmaksi kuuntelijaksi. Se ei johdu siitä, että mua ei kiinnostaisi muiden asiat vaan mä mietin tosi paljon asioita ja mä syvennyn helposti mun omiin ajatuksiin. Löydän itseni valitettavan usein tilanteesta, missä huomaan jonkun puhuneen mulle jo useamman minuutin, enkä ole huomannut ollenkaan, kun olen uppoutunut syvälle pääni sisälle.

Kahviin tarkoitetut makusiirapit ovat saaneet mut koukkuun. Ostettuani makusiirappeja meille kotiin olen alkanut juoda päivässä laittoman paljona lattea. Tiedän makusiirappien sisältävän paljon sokeria tai nehän on melkein pelkkästään sokeria, mutta sallin ne itselleni sillä verukkeella, että en juo mehuja tai sokerilimuja. Jostainhan ne ylimääräiset sokerit on suorastaan pakko saada… Not.

Kuntopyörä tai vastaava on todennäköisesti seuraava hankintani. Tähän aikaan vuodesta lenkkipolut eivät enää kutsu minua ja salille lähteminen kovimmilla pakkasilla saa jo näin ajatuksen tasolla ihokarvani pystyyn, hrrr. Olen vähän kahden vaiheilla, että tuleeko tämä olemaan typerin hankintani ikinä, mutta uskon sen saavan mut ainakin pari kertaa liikkeelle ja liikuntahan ei ole koskaan pahasta. Löysin nyt kokoon taittuvan mallin, joten sen saisi helposti piiloon, eikä se räjäyttäisi sisustustamme kaaokseen. Toisaalta kuntoilulaitteet kotona on niin 2000-luvun alkua ja mulla assosioituu niistä mieleen vain OstosTV, mikä on ihan hirveetä!

A-kirjaimia on nimessäni aivan liikaa. En keksi enää mitään tällä kirjaimella alkavaa faktaa, mutta onneksi tämä olikin viimeinen kirjain! 😀 Toivottavasti tykkäsitte postauksesta ♥

Suositellut