Moikka moikka moi!
Meikäläisen Oulun reissusta on vierähtäny jo useampikin viikko, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Loma viikollani hyppäsin äidin ja siskon kyytiin ja lähdin viettämään loppu lomaani Ouluun rakkaan perheeni, sekä rakkaiden ystävien keskelle. On ihana huomata kuinka tosiystävyys säilyy vaikka välissä olisikin yli 600 kilometriä!
Tuli istuttua ja naurettua ties kuinka monet kerrat kahvilassa, sillä oululaiset haluaa aina kahvitella. “Juokko nää kahavia?” Ehkä se johtuu vain siitä, että siellä ei ole päivisin oikei muuta tekemistä, jonka niin monta vuotta Oulussa asuneena hyvin tiedän. Oli muunmuassa ihana saada purkaa huolia ystävälleni Sannalle, joka ymmärtää meikäläisen ajatusmaailmaa täydellisesti. Ystävien kanssa kahvittelun lisäksi juhlin myös yhtiä 20-vuotis synttäreitä ja näin myös kummityttöni ja käytiin hänen, sekä hänen äitinsä eli ihanan ystäväiseni Katariinan kanssa kaupungilla. Sattui aurinkokin paistamaan niin komiasti tuona päivänä, että istuttiin puistoon jäätelöille ja fiilistelemään tämän kesän harvoja hyviä säitä. Oli jotenkin niin hassua, kun useista katseista huomasi ihmisten luulevan meitä perheeksi. Kuvitelkaa jos oisin jonkun pienen lapsen isä, OMG 😀
0 Comments