Tämä video on vuodelta 2012, kun luulin blogini täyttäneen kaksi vuotta. Myöhemmin tarkistettuani blogini täytti silloin todellisuudessa jo kolme vuotta. Joka tapauksessa hyvin vanha video on kyseessä. Video ei ole enää vuosiin ollut nähtävissä YouTubessa, sillä olen piilottanut monet vanhoista videoistani ja tämä on yksi niistä.

Silloin kun julkaisin ensimmäisen blogipostaukseni mulla ei ollut mitään päämäärää mihin sillä pyrin. Nykyään blogi aloitetaan usein jokin tavoite mielessä, kuten työura bloggaajana, mutta mä en tuolloin tiennyt edes “bloggaaja” termiä. Koodasin itselleni kotisivut Bloggerin blogialustalle, jotta voisin jakaa sinne kuvia, sillä olin juuri innostunut valokuvaamisesta. Valokuvien yhteyteen aloin kirjoittamaan, mitä olin kyseisenä päivänä tehnyt ja te aloitte kommentoimaan juttujani. Kommenteissa kommentoitte tekemisiäni, kerroitte omia kuulumisianne ja toivoitte lisää erilaisia postauksia minulta, joten meikäläinenhän vastasin toiveisiinne. Postauksien kautta te opitte tuntemaan mut ja kommenttien kautta mä teidät niin hyvin, että aloitte tuntua toiselta perheeltä. Blogistani muodostui pieni yhteisö, jossa tunsin oloni hyväksi. Siksi teinivuosina enemmän kuin mielelläni pakenin tänne todellisuutta, joka silloin tuntui välillä liian raskaalta.

Videolla ihmettelin sitä, kuinka blogini oli “auttanut mua yhdessä koulujutussa” ja olin kiitollinen siitä.  Tuolloin opiskelin vaatetusalaa Oulussa, joten olin tosiaan saanut hyväksiluettua yhden koulutehtävän blogini vuoksi. Ehkä tämän myötä voitte kuvitella, kuinka epätodelliselta musta tuntuu kirjoittaa teille tätä postausta tänään, kun blogini täyttää 9 vuotta ja saan elättää itseni bloggaamalla. Tämä on yksi niistä asioista, joista olen kaikista kiitollisin elämässä ja se kiitos kuuluu teille jokaiselle. Teille, jotka olitte ne videolla mainitsemani 20 ensimmäistä seuraajaa ja teille, jotka olette alkaneet seuraamaan heidän jälkeen.

Ensi vuonna juhlitaan pyöreitä, joten silloin täytyy keksiä jotain suurta!